Lue uusimmat kuulumiset blogistamme...
» Lue blogia...

 

 

 

 

 

Maire Hall of Fameen

Kolauksen perustajat 60-vuotta.

 

2015 Mairen palkitseminen.

 

 

Kolauksen 50-juhlassa esitetty historiikki.

Hyvät keilaajat ja keilaajien ystävät!

Esitän seuraavassa lähinnä kuvakavalkaadin muodossa välähdyksiä Kolauksen 50v taipaleelta. Paljon on jäänyt pois, josta joku voi pettyä, mutta paljon on mukanakin. 50 vuotta on keilaseuran iäksi korkea ja kuten meillä ihmisilläkin tuloksellisin kausi sattuu sinne keski-iän alkupuolelle 20-30 vuoden paikkeille. Keskityn pääasiassa siihen ajanjaksoon ja lainaan joukkoon mausteeksi myös sopivia tuntemattoman kronikoitsijan (”syyllisiksi” epäillään Pekka Koskista ja Aarre Rautakoskea) säkeitä 25 vuoden takaa

Kuopio oli jo 50v sitten kuulu urheilustaan ja erityisesti jalkapallo-kaupunki.  Niinpä täällä oli paljon myös huippu-uraansa lopettelevia urheilijoita, mutta tarjolla ei ollut mitään sisäurheilupaikkoja, joissa olisi voinut ympärivuotisesti liikuntaa harrastaa. Niinpä muutamat urheilevat  Lions Club Kuopion jäsenet alkoivat puuhata keilailutoiminnan aloittamista täällä, vaikka kukaan ei ollutkaan aikaisemmin keilannut. Ehkä merkittävin keilahallin rakennusprojektia edistänyt henkilö oli leijonaveli Timo Tanskanen ja mm. hänen ponnistelujensa ansiosta saatiin Puijonkadun varrella rakenteilla olevaan talon kellariin tilat keilahallille. Tämä talo tunnetaan vieläkin nimellä Keilatalo. Halli on hävinnyt, mutta ovenkahvat ovat jäljellä. Luistavat radat uusiokäytettiin ravintola Renkaan tanssilattiana.

Keilahallin valmistumisen lähestyessä alettiin Leijonien piirissä puuhata keilaseuran perustamista keväällä 1957 eli jokseenkin päivälleen 50 v. sitten ja niin keilaseuran synty Lions-klubin siipien suojaan olikin tosiasia.
 

Kronikoitsija muistelee alkuaikoja näin:
1957 Leijonaveljille tuli oiva tuuma
päässä kun kiehui urheilun huuma,
perustettiin keilapalloseura, Kolaus,
joku tosin arveli, nimensä parempi ois Kulaus.
Toiset taas, hyvä eikö ois Skålaus,
se nyt kuitenkin savolaisille ois nolaus.
Mukana nimeä keksimässä Mikko, Aarre ja Otto-Matti,
viimemainittu silloin loisti kuin neropatti.
Mutt´ mukana miehistä enää on pari,
Aarre-vaari ja Mikko-neuvos, tosi sankari.


Kuten on tavallista tällainen urheiluseura alkaa pyöriä joidenkin puuhahenkilöiden ja esikuvien ympärillä. Kaikki tiedätte, että Kolauksen tapauksessa näistä henkilöistä tärkeimpiä olivat Rautakosket. Aluksi Maire ja Aarre, ensimmäinen puheenjohtajamme. Myöhemmin joukkoon liittyivät ihan tosissaan pojat Jere ja Jyrki, perheen tyttäriä laji ei oikein sytyttänyt, ei ainakaan kilpailutasolle asti.

Maire kävi jo ensimmäisissä, naisten kohdalla epävirallisissa MM-kisoissa Hampurissa 1960. Hänen pallonsa todettiin punnituksessa liian painavaksi, joten oli keilattava hallin pallolla; tuloksena ”vain” yhdeksäs sija.

Mairella Hampurissa liikaa oli painoa pallossa,
se varmasti ärsytti aivoja kallossa,
kun vieraalla pallolla heittämään joutui
siinä suomalainen tuuriansa noitui.

Maire totesi, että menestyäkseen tyyliä on muutettava amerikkalaisten käyttämän kierreheiton suuntaan ja parin vuoden päästä EM-kisoista tulikin sitten täyspotti: neljä kultaa, eli kaikki mahdollinen.

Sen ansiosta hänet valittiin Suomen parhaaksi naisurheilijaksi 1962 ja Savon parhaaksi kahdesti, vaikka jotkut olisivat halunneet kunnian hiihtäjä Kalevi Hämäläiselle. Keilatessa kun ei edes hengästy, joten se voi olla urheilua!

Mairen urheilu-ura on tosi monipuolinen, sillä SM-tason mitaleita on myös käsipallossa ja uinnissa. Kun vielä muistetaan hänen taitonsa ohjaajana ja lajivalmentajana läpi vuosikymmenten on hienoa, että hän viime vuonna sai näistä ansioista vastaanottaa valtion Pro Urheilu palkinnon. Kuvassa Kolauksen onnittelut.

Seuraavat MM-kisat olivat sitten Meksikossa 1963 ja sinne matkaavassa joukkueessa oli kaksi kolauslaista Maire ja Kirsti Lamberg.

 

Kuvassa Maire näyttää Kirstille oikeaa osumakohtaa.

He olivat  parhaat eurooppalaiset, mutta mitaleja ei aivan tullut tuliaisiksi, vaan tulipahan meksikolainen kassi.

Muitakin mitaleja on tullut, joten kronikoitsijan säkeet ovat kohdallaan:

-ja Maire keilaavainen,
maailmanmestari ainokainen –
mitalimiehiä ja –naisia verrattomia
on seurallamme monia omia,
mutta varsinkin naisillamme MM:ää, EM:ää, PM;ää ja SM:ää,
on meillä siinä missiä ja ämmää.

Kilpailumatkalta palattua Kirstiä odottikin kulta kotona ja niin keilakaveri Esa Miettisen kanssa  laitettiin hynttyyt yhteen ja ehtivät he näköjään keilauksen ohella tehdä jotain muutakin, josta tämä Keilaaja-lehden kansikuva on todisteena.

 

 

Tässä on kahdesta kovasta kuopiolaisesta joukkueesta valokuva, jossa kapteenit vääntävät kättä: Kolauksen Arska voitti kädenväännön, mutta Veljmiehet pelin.

 

 

Seuran varainhankinta oli silloin tuhansien talkootyötuntien takana, luotiin lunta katoilta, jaettiin mainoksia ja lehtiä, hoidettiin keilahallin kahviota jne. Eipä taitaisi onnistua tänä päivänä.

 

 

Valtakunnansarjojen lisäksi oli kolme - neljäkymmentä vuotta sitten kotimaisessa keilailussa nykyistä enemmän kaupunkiotteluita ja Oulu oli eräs kova kilpakumppanimme. Matkoilla sattui ja tapahtui, josta pari säettä:

Ouluun liitto-otteluun Sitikalla, valot sammui;
apua ja pian, kuljettaja Arska ammui.
Maire fikkarilla sivuikkunasta valoa näytti
ja näin ohjaajan pyynnön täytti.
Oulu toisenkin kerran paikka paha,
selvittiin kuitenkin, apuna raha.
Viidelle autolle nopeussakko
ja kaikille merkattiin maksupakko.

 

 

 

Koska Kolauksessa oli jäseninä paljon pariskuntia ja perheitten nuoriakin, heitettiin joskus ajatus minkä tahansa koti- tai ulkomaisen seuran haastamisesta perhekeilailuun, puhuttiin jopa 30 hengen joukkueesta. Tässä esimerkkejä perheistä.

Menestystä tuli 70-luvulla rutkasti, kuten näistä otsikoista näkyy. Nuorten SM- ja PM- mitaleja saatiin Jukka Ritvasen, Jeren ja Marja-Liisa Ilovaaran ansiosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Miesten puolella paras saavutus on Jarmo Puukon SM-hopea vuodelta 1980, taitaa vieläkin olla lajissaan Kuopiolaisten miesten paras sijoitus tällä tasolla.

 

Miehistä mitalisaalis Jamilla parhain,
joka myös aloitti keilailun varhain.
Arja Jamilta turhat kierteet poies veti:
Nyt kotiin ja heti!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä sitten kolauslaiset suurmestarit. Kuten näkyy, se on varmaan ainoa kunniataulukko, jossa ei ole Mairen nimeä. Säännöt kun ovat sellaiset, että esim. maailmanmestaruus ei riitä vierasprikiksi. Esa, Jarmo ja Jere olivat kukin vuorollaan Suomen nuorimpia suurmestareita kunnes Aaro ”varasti” sen kunnian heiltä.

 

KOLAUS:Suurmestarit

  • Aarre Rautakoski, valtakunnan sm
  • Esa Miettinen (nuorin)
  • Jarmo Puukko (nuorin)
  • Jere Rautakoski (nuorin)
  • Kirsti Miettinen (ainoa nais-suurm. Kuopiossa)
  • Aaro Tanskanen (nuorin)
  • Toivo Yläjärvi
  • Ari Ihalainen, valtakunnan sm.
  • Jyrki Rautakoski
  • Pasi Lehtonen
  • Matti Holopainen

Tässä muutama otsikko Jeren taipaleelta, joista mm. näkyy perheen sisäisen keilahegemonian siirtyminen vähitellen Arskalta nuorempiin käsiin.

 

Ja pieniä mutkiakin oli matkassa:
Kuopiossa kerran Jerellä vakava kommellus,
ratkesi pelissä kesken housujen ommellus.
Syntyi silloin omituinen kierreheitto,
olikohan syynä ollut hernekeitto?

 

 

Sarjatasoilla noustiin porras portaalta, mutta ykkösen tasolle jämähdettiin joksikin aikaa. Jeren toimesta alettiin koota vielä iskukykyisempää joukkuetta ja siinä onnistuttiinkin ja vuodesta 1982 alkaen pelattiin SM-liigassa kuusi vuotta. Karsinnoissa ensimmäisen sarjan kymppiruudussa Jere ankkurina joutui ensin paikkaamaan 9 -10 reiän ja tekemään päälle vielä kaadon, jolla päästiin tasoihin HK:n kanssa. Siitäpä sitten jännitys laukesi ja joukkueemme peli parani niin, ettei noususta lopulta ollut mitään epäselvyyttä.

Mitalia ei liigassa tullut, mutta kamppailu oli kovaa. Taitaa kahtena vuonna saavutettu kuudes sija 16 joukkueen liigassa kuitenkin olla kuopiolaisten joukkueiden paras kautta aikojen.

Tässä vielä parhaita saavutuksia  eri tasoilla.

SM saavutuksia

  • Maire Rautakoski 2 kultaa
  • Jukka Ritvanen nuorten kulta
  • Marja-Liisa Ilovaara nuorten kulta
  • Jarmo Puukko hopea
  • Jere R. ja Ari Ihalainen parikilpailu hopea
  • Maire ja Maisa Heikinheimo, parikilpailu hopea
  • Anja Rissanen ja Pirkko Vepsä parikilpailu hopea
  • Aarre R. ja M.Lyytikäinen veter. hopea
  • Jere B-mestaruus pronssi

 

Saavutuksia

  • Seniorien EM- kisoissa  useita kulta-, hopea ja pronssisijoja
  • Irmeli Nenonen
  • Marketta Timonen
  • Liisa Tuhkanen

 

300-sarjat:

  • Aarre Rautakoski
  • Teo Eskelinen
  • Keijo Pitkänen
  • (Jere Rautakoski)

Muiden ansioiden ja kovan työn ohella ne ovat tuoneet jäsenillemme myös runsaasti lajimme tunnustuspalkintoja.

 

SKL.n tunnustuspalkinnot

  • Maire R. Kultainen pelaajaneula N:o3 kultaisin lehvin. Kultainen neula N.o10
  • Maire R ja Kirsti M Hopeiset neulat
  • Maire R. ja Esa M. Kultainen ansiomerkki
  • Aarre R., Maire R, Esa M ja Anja Rissanen Hopeinen ansiomerkki

 

Maire seuramme tosi keilailutähti
kaatoja tuli kun pallo kädestä lähti.
Mutta mitaleita on muillakin,
Lissu-neitosella ja Kirsti sekä Maisa-rouvilla.
On seurassamme kokoa ja monella kunnon keho.
ei ihme, jos lyönnissä on kaadon teho.
Divisioonassa muut seurat niitetty
meitä silti siitä liitossa tuskin on kiitetty,
tosimielessä meiltä on yritetty päänahkaa nylkeä,
on varmaan pitänyt kämmeniin sylkeä.

Taivallettu joskus hämäriä kujia,
Pommiin nukkujia, kaikenlaisia kukkujia
mitaleita, ansiomerkkejä, valvottuja öitä,
ja sitten taas tehty ankarasti töitä.
Nimetkin muistan, mutten taida kertoa
heille ei kuitenkaan ole vertoa.

Nyt iloisesti juhlikaamme
kaikille onnentoivotukset jaamme.
Siten itsekin kiitokset saamme.

 

Arska Rautakosken kokoamaa taustatietoa

 

Lions toiminta oli silloin, siis vain 50 vuotta sitten 100%:sti miesten käsissä. Ja niin oli keilailukin,… melkein Niinpä oli uraauurtavaa, että ensimmäisten keilaseurojen joukossa Suomessa Kolaukseen otettiin mukaan myös keilailusta kiinnostuneita naisia, aluksi tietenkin vain Lions-veljien puolisoita. Kuvaavaa ajan hengelle oli, että esim. Turussa ei naisia päästetty edes keilahalliin sisälle. Ja Porissa taas alle 16-vuotiaat eivät päässeet halliin kuin vanhempansa seurassa.
Keilailuseura Kolauksen syntysanat lausuttiin Lions Club Kuopio  perustamisjuhlaistunnossa. Seuramme ensimmäinen puheenjohtaja oli Aarre Rautakoski, joka tunnetusti on vieläkin aktiivinen veteraanikeilaaja. Toiminnan alussa tarvittiin ohjaajia ja sellaisina toimivat pääasiassa ”tohtorinna” (kuten häntä lehdistössä tituleerattiin) Maire Rautakosken lisäksi Jarmo Puukko ja Erkki Kuosmanen. Myöhemmin Rautakosket toimivat SKL:n liittohalliotuksessa; ensin Aarre kymmenkunta vuotta ja hänen jälkeensäMaire myös monta vuotta.
Keilailun nimekkäin edustaja seurassamme eittämättä on ollut Maire Rautakoski, jonka saavutuksista kahden Suomen mestaruuden lisäksi merkittävimmät ovat joukkuemaailmanmestaruus Göteborgissa ja henkilökohtainen Euroopan mestaruus yleisessä sarjassa Besancossa ja näitten lisäksi vielä seniorien Euroopan mestaruus Helsingissä. Lisäksi Maire keilasi itsensä vielä Pohjoismaitten mestariksi ja siinä sivussa myös Kuopion naisten mestariksi. Itse hän pitää myös arvokkaana asiana, kun hänet nimettiin 1962 Suomen parhaaksi naisurheilijaksi ja Savon parhaaksi urheilijaksi. Seurassamme on toinenkin mainittava naiskeilaaja. Kirsti Miettinen, joka saavutti joukkue-pronssimitalin Mexikossa ja kultamitalin Pohjoismaitten kisoissa. Lisäksi hän on Kuopion ainoa naispuolinen suurmestari.Jos vielä pysytään Rautakoskien perheessä, voidaan ensimmäisenä muistaa Jeren kultamitali nuorten pohjoismaisissa kisoissa. Samoissa kisoissa nuorempi veli Jyrki sai pronssia. Unohtaa ei myöskään sovi Jyrkin poliisien SM:n kultaa. Jerellä on lisäksi Ari Ihalaisen kanssa parikilpailun SM:ssä kultaa. Aarrella taas Mauri Lyytikäisen kanssa parikilpailussa hopeaa veteraanien SM:ssä. Vakiokalustoon liitto-otteluissa kuuluivat Jarmo Puukko, Esa Miettinen, Aarre ja Jere Rautakoski. Suurmestareita seurassamme on ollut useita, mutta valtakunnan suurmestareita  Kolauksen kirjoissa koko ajan olleista on vain Aarre Rautakoski n:o 21. Unelmasarjan, eli 300 pistettä, on Kolauksen kirjoissa olleena heittänyt vain Teo Eskelinen ja Aarre Rautakoski. Heittäessään 300 pisteen sarjan Jere Rautakoski edusti Mainareita.  Kilpailusaavutuksia on monilla. Miesten B-SM:ssä Jerellä on pronssimitali Mikkelistä. Nuorten SM:ssä 1981 Jukka Ritvanen voitti kultaa ja seuraavana vuonna Marja-Liisa Osala ( Ilovaara ) kultaa. Hopeaa Marketta Timonen senioreitten EM 2002 Wien ja hopeaa Liisa Tuhkanen EM 2003 . Single-hopea Irmeli Nenonen, single-pronssia (B) Liisa Tuhkanen. Pari-hopea Liisa Tuhkanen ja Helena Vanhatalo. Seniorien EM 2004 Helsinki masters-kultaa (B) MarkettaTimonen, single-kulta (B) Marketta Timonen. Veteraanien SM 2004 Irmeli Nenonen. Seniorien EM kisat Belgia, 2005 Single Play pronssi Irmeli Nenonen ja C, Doublen hopea samoin Irmeli Nenonen. Hyviä naiskeilaajia Kolauksessa riittää. Miehet jäävät auttamattomasti naisten varjoon. Mainittakoon nyt kuitenkin 1984-85 että miehet voittivat Tampereella Sampo-turnauksen ja SM-liigassa Kolaus oli kuudes 1984-85,jota ylemmäs yksikään kuopiolaisseura ole yltänyt. KKL:n mestaruuskisoissa Kolauksen miehet ovat voittaneet monet kerrat sekä henkilökohtaiset että joukkue – ja parimiesmestaruuden.

Seuraavaksi luettelemme ansioituneet kolauslaiset . KKL:n kultaiset ansiomerkit: Maire ja Aarre Rautakoski, Esa Miettinen, Jarmo Puukko, Jere Rautakosk,i Erkki Kuosmanen ja Marketta Timonen, Hopeinen ansiomerkki: jälleen Maire ja Aarre Rautakoski, sitten Esa Miettinen jälleen, Kirsti Miettinen, Jere Rautakoski Timo Tanskanen, Aaro Alarto, Anja Rissanen, Marketta Timonen, Arja Puukko, Marketta Timonen. KKL:n viiri Maire ja Jere Rautakoski. KKL:n jäsenilleen myönnetyt SKL;n ansiomerkit: Pelaaja-ansioista SKL:n kultainen pelaajaneula kultaisin lehvin n;o 3 Maire Rautakoski (60 pistettä ). SKL:n kultainen pelaajaneula n:o 10 Maire Rautakoski 1963-64 ja SKL:n hopeinen pelaajaneula 1962-63 n:o 13 edelleen Mairelle. Hopeinen pelaajaneula n:o 28 Kirsti Miettinen. SKL:n kultainen ansiomerkki Maire Rautakoski 1977-78 ja Esa Miettiselle 1982-83 . SKL:n hopeinen ansiomerkki Aarre Rautakoskelle 1968-69, Mairelle 1970-71, Esa Miettiselle 1977-78, Anja Rissaselle 1986-87.Kolauksen puheenjohtajana 2003 alkaen on toiminut  Timo Niitti, sihteerinä Pirkko Vepsä ja rahastonhoitajana Sinikka Niitti
Jäseniä tällä hetkellä 34, joista rekisteröimättömiä ns. kannattajajäseniä 6.
 
SKL:n ansiomerkkejä on myönnetty  seuraavasti: SKL:n kultainen pelaajaneula kultaisin lehvin Mairelle n:o 3 (60 pistettä),Mairelle kultainen pelaajaneula n:o 10 1963-64 ja hopeinen pelaajaneula n:o 13  Mairelle ja Kirstille sama n:o 28. SKL:n kultainen ansiomerkki Mairelle 1977-78 ja Esa Miettiselle 1982-83. Hopeinen ansiomerkki Aarrelle 1968-69,  Mairelle 1970-71 ja Esa Miettiselle 1977-78

Kolaus historiikin on kirjoittanut

Timo Niitti